Tunteiden valjastamisen taito
NYT SITÄ SAA – NETISTÄ JA SUOMALAISESTA, SEKÄ BASAM BOOKSIN SIVUSTON KAUTTA! KOUVOLAN ALUEELLA KIRJAA LÖYTYY VETURIN SUOMALAISESTA, KOUVOLAN VALOHUONEELTA SEKÄ WOIKANTORISTA. BASAM BOOKSLähdekirjallisuudestaTUNTEIDEN PATOAMISESTA NIIDEN VALJASTAMISEEN
Taitelija Manzoni purkitti 1961 ulostettaan ja näitä tölkkejä on myyty liki 300 000 euron hintaan. Se on hiukan outoa.
Muun muassa tätä outoutta miettiessäni olen kirjoittanut juuri sinulle luettavaksi laajakirjoisesti mm. evoluutiopsykologian, moraalipsykologian ja käyttäytymistaloustieteen havaintoja. Tarkoituksena on luonnostella kuva siitä, miten tunteet ja halut ovat syntyneet, miksi niitä olisi syytä osata padota ja jopa valjastaa. Kuva piirtyy Jonathan Haidtin, Paul Bloomin, Marcus Aureliuksen, Dan Arielyn, Malcolm Gladwellin, William von Hippelin, Michael Diamondin, Roy Baumeisterin, Ryan Holidayn, Daniel Golemanin, Matthieu Ricardin, Yamamura Kozon, Michael Sandelin ja monen muun myötävaikutuksella. Kuva ei ole välttämättä mairitteleva – joskus me ostamme artistin ulostetta konkreettisesti ja joskus kuvainnollisesti. Ryhmien tasolla me käymme sotaa resursseista, kunniasta ja vallasta – erityisesti kun moraalisia tunteitamme sopivasti herätellään.
Pyrin silti tässä kirjassani jättämään toiveikkaan sävyn: tunteita voi oppia kokemaan sellaisina kuin itse valitsee. Meidän ei tarvitse olla voimattomia ajopuita tunteiden patoaltaassa apinamaisten impulssien, välttämättömältä tuntuvien ylellisyyksien kaipuun ja norsumaisen jääräpäisyyden armoilla, vaikka joskus siltä vaikuttaa. Kirjani Tunteiden valjastamisen taito kutsuu sinut tutkimaan ja kehittämään luonnettasi maailmassa, joka tuntuu keskittyvän vain maineeseen.
Punainen lanka
Kirjoittaessani halusin kartoittaa ensinnäkin, että mitkä tekijät minun – ja sinun – käytöksessä ovat vaistomaisia evoluutiopsykologisia impulsseja, joista on ollut kehityshistoriassamme hyötyä. Miksi maine ja omaisuus koetaan tärkeinä? Mikä prosessi on yhteiskuntamme rakentumisen takana? Minkälainen kehityskulku on tehnyt meistä sosiaalisen olennon? Mitä tunnekokemuksia siihen liittyy? Mitä moraaliset tunteet ovat ja miten niihin vedotaan? Ja mitä stoalaisella ajattelulla on tästä kaikesta sanottavaa?
Lähdeviitteet
Tunteiden valjastamisen taito -kirjassa on pieneen kokoonsa nähden paljon lähteitä, n. 450 kpl. Erillisiä lähdeteoksia, tutkimuksia tai artikkeleita on noin 150.
Lähteet ovat valikoituneet monialaisesti, koska olen halunnut tutkia samaa aihetta eri näkökulmista.
Skaala on laaja: evoluutiobiologiasta ja geneettisestä tutkimuksesta yhteiskunnan tarkasteluun, neurologiaan, kulutuskäyttäytymiseen, keskittymistaitoihin ja elämänkatsomukseen. Vähempi ei mielestäni riitä.
tiedettä ymmärrettävästi
Mielestäni tiede on parhaimmillaan silloin, kun se on mielenkiintoista, ymmärrettävää ja jollain muotoa sovellettavaa.
Hahmottelemani kuva ihmisen tunnemaailman taustoista ja kokemuksista näyttää suovan meille myös tiettyjä vapauksia sanottakoon vaikka “biologisen elämäntarkoituksen” ohella.
Jokin itseä suurempi tarkoitus vaikuttaa tekevän meille hyvää.
On mahdollista harjaantua valitsemaan tunnekokemus koettavaksi sen sijaan, että etsii ulkoisista tekijöistä jotakin sellaista, joka antaisi luvan kokea olo hyväksi tai onnelliseksi. Komppi on mahdollista kääntää ja tuntea hyvää oloa ulkoisista olosuhteista ainakin jossain määrin erillisenä ilmiönä.
kirjan synty
Ystäväni kysyi kirjasuosituksia. Olin haltioissani. Bloom, Haidt, Damasio, Ariely, Diamond, Holiday, von Hippel ja monet muut nimet nousivat kieleni päälle. Hän jatkoi: “suomeksi”.
Tämä oli ongelma. Suurta osaa kirjoista joita halusin suositella, ei ollut käännetty suomeksi. Tämä oli erinomainen syy kirjoittaa kirja omalla punaisella langallani. Teos, jonka lähteet kanavoisivat sitä kirjallisuutta ihmisyydestä, jota olisin halunnut suositella.
Tarjosin kirjaa Basam Books -kustantamolle, joka suureksi ilokseni ilmaisi kiinnostuksensa. Avautui mahdollisuus tuottaa Tunteiden valjastamisen taito mustaksi valkoisella yhteistyössä ammattilaisten kanssa.
Kenelle tämä kirja on?
Tietenkin tämä kirja on tarkoitettu kaikille. Ehkä kiinnostavinta se kuitenkin voi olla niille ihmisille, jotka lähestyvät 40–50:n vuoden ikää. Se, että lähestyykö sitä jo muutaman vuoden päästä, ehtikö se mennä jo, vai onko se edessä 20 vuoden päästä, ei ole oleellista.
Erik Erikson on hahmotellut elämään kuuluvia kehitystehtäviä lapsuudesta vanhuuteen. Noin 40–60 ikävuoden välillä esillä on nk. generatiivisuuden rajapyykki. Tämä tarkoittaa tarvetta suunnata omaa panosta parantamaan seuraavien sukupolvien elämää – mitä jättää perinnöksi.
Tunteiden valjastamisen taito teoksena auttaa tämän rajapyykin parissa olevaa jäsentämään elämäänsä ja valintojaan sekä suuntaamaan katseensa nuorempien suuntaan. Kirja voi olla myös ajo-ohje nuorelle joka katsoo tulevaisuutta kohti. Jossain siellä tulevaisuudessa odottaa hän itse vanhempana ja tälle tulevaisuuden minälle me olemme vastuullisia. Olisin mielelläni itse saanut tämänkaltaisen kartan ihmisyyden maastosta nuorena aikuisena.
Tunteiden valjastamisen taito kannustaa hallinnoimaan tunteiden syitä, jotka juontuvat ulkoisista tekijöistä ja kehittämään luonnetta.
Koripallovalmentaja John Wooden sanoi jo vuosikymmeniä sitten, että maine on sitä mitä muut luulevat sinun olevan ja luonne sitä, mitä sinä tiedät olevasi. Suomeksi: on parempi pystyä nostamaan 100 kiloa penkistä kuin vain näyttää siltä, että voisi pystyä siihen. Kenenkään ei edes tarvitse tietää siitä.
GENERATIIVISUUS
Erik Erikson on hahmotellut elämään kuuluvia kehitystehtäviä lapsuudesta vanhuuteen. Noin 40–60 ikävuoden välillä esillä on nk. generatiivisuuden rajapyykki. Tämä tarkoittaa tarvetta suunnata omaa panosta parantamaan seuraavien sukupolvien elämää – mitä jättää perinnöksi.
Tunteiden valjastamisen taito teoksena toivoakseni auttaa tämän rajapyykin parissa olevaa ihmistä jäsentämään omaa elämäänsä ja valintojaan sekä suuntaamaan katseensa itseään nuorempien suuntaan. Kirja voi olla myös hyvä ajo-ohje nuorelle joka katsoo tulevaisuuteen jossa odottaa hän itse vanhempana. Tunteiden valjastamisen taito kannustaa hallinnoimaan tunteiden syitä, jotka juontuvat ulkoisista tekijöistä ja rakentamaan omaa luonnettaan. Koripallovalmentaja John Wooden sanoi, että maine on sitä mitä muut luulevat, että sinä olet. Luonne on sitä, mitä sinä tiedät olevasi. Suomeksi: on parempi pystyä nostamaan 100 kiloa penkistä kuin vain näyttää siltä, että voisi pystyä siihen. Kenenkään ei edes tarvi tietää siitä.
älä osta artistin ******
Kuvan sohvalla istuu kolme tässä kirjassa esiintyvää hahmoa katsomassa artistin uloste -mainosta tv:stä. Paikalla ovat mielen sisällä asuva rauhaton apina, moraalisten tunteiden polkuja tallaava elefantti ja stoalainen heppu – kutsuttakoon häntä nimellä Marcus. Marcus ja tämä kirja selittävät molemmat, että miksi joku kuuluisa, mutta täysin käyttökelvoton esine voi yleensä omata kohtuutonta arvoa ja miten perspektiivin otto ulkoisiin asioihin kohdistuviin tarpeisiin voi vähentää meidän halujamme.