Bloom Against Empathy
Bloom Just Babies
Farnsworth Practicing Stoic
Gilbert Depression
Haidt Onnellisuushypoteesi
Haidt The Righteous Mind
von Hippel The Social Leap
Lieberman The Molecule of More
Holiday Irti egon vallasta
Ariely Predictably Irrational
Goleman & Davidson Altered Traits
Baumeister EvilInside Human Violence and Cruelty
PAUL BLOOM
Paul Bloom Yalen yliopistosta on erinomainen kirjalija sekä luennoitsija. Youtubesta voi löytää hänen psykologian perusteet -luentojaksonsa. Against Empathy kirjassa Bloom esittää, että empatia on tunne joka on tarkoitettu oman jälkikasvun suojelemista varten ja siksi se voi ajaa käytöksen tasolla aivan liian voimakkaita ilmiöitä. Empatian kokeminen omaa sisäryhmää (me) kohtaan itse asiassa voi saada asenteiden muuttumisen ulkoryhmää (ne) kohtaan hyvinkin kielteisiksi.
Just Babies -teoksessa Bloom saa lukijansa hämmästymään sitä, miten helposti käytökseen on mahdollista vaikuttaa. Inhontunteen merkitys avautuu eri asiayhteyksissä erinomaisella tavalla tämän teoksen luettuasi. Bloom esimerkiksi kertoo kuinka pelkästään käsihygieniasta huomauttaminen virittää koeasetelmassa ihmiset ilmaisemaan arvomaailmaansa konservatiivisemmin kuin muuten olisivat ilmaisseet. Bloom muistuttaa että ei ole syytä pitää omaa arvomaailmaa ja asenteita pysyvinä – emme ole useinkaan tietoisia niistä tekijöistä jotka vaikuttavat meidän käytökseemme. Bloomin teokset täydentävät hienosti Haidtin Righteous Mind -teoksen moraalin ”logiikkaa”.
JONATHAN HAIDT
Jonathan Haidt on monipuolisesti kirjoittava sosiaalipsykologi. The Righteous Mind -teoksessa hän avaa lukijalleen nk. moraaliperustojen teoriansa. Moraali näyttää rakentuvan tiettyjen perustunteiden varaan, joita on toistaiseksi tunnistettu kuusi. Näiden moraalisten tunteiden taustalla on jokin evoluutiossa kehittynyt haaste, jonka ratkaisemiseen moraalinen tunne on ollut sopiva tapa.
Välittämisen moraali liittyy toisista ja heikommista, erityisesti omasta jälkikasvusta välittämiseen. Tasapuolisuuden moraali on mahdollistanut kahdenväliset liittoumat. Lojaalisuus sisäryhmää kohtaan on edesauttanut ryhmätason yhteistoimintaa, auktoriteetin moraali liittyy hierarkiseen asemaan asettumiseen – me voimme asettua käskettäväksi. Puhtauden/pyhyyden moraaliin tallettuu hygieniaan liittyviä sääntöjä ja tämän moraalisen perustan rikkominen aiheuttaa inhon tunteita. Vapauden moraali liittyy yksilön haluun saada olla vapaa ja toisaalta sen voidaan ajatella sisältävän siemenen vallankumoukselle, jos johtaja ryhmässä väärinkäyttää asemaansa.
Vaikuttaa siltä, että poliittisesti ihmiset jakautuvat moraalisten tunteiden viitekehyksessä kahteen erilaiseen moodiin – vasemmistolla/liberaaleilla aktivoituvat välittämisen, tasapuolisuuden ja vapauden moraaliset tunteet. Oikeistolla/konservatiiveilla samaiset tunteet aktivoituvat, mutta myös lojaalisuuden, hierarkian ja pyhyyden moraaliset perustat. Valtavista erimielisyyksistä huolimatta molemmat poliittiset suuntaukset arvottavat samoja asioita, toinen näkökulma ulottaa esimerkiksi tasapuolisuuden koskevan kaikkia ihmisiä ja toinen näkökulma kokee halua rajata tasapuolisuuden koskemaan tiettyä sisäryhmää, esim. kansallista ryhmää. Haidtin lukeminen ja moraaliperustojen teorian ymmärtäminen olisi mielestäni tarpeen aivan kaikille ihmisille.
maalla
Tunteiden valjastamisen taidon kansikuvassa ihmisen pään sisälle valuu erilaisia vuoristoon sataneita tai muuten päätyneitä puroja.
merellä
Näitä tunteiden puroja ja tulvia olisi hyvä osata hiukan padota – eihän toki kaiken veden tarvitse valua kuormittamaan juuri sinun pääsi sisällä olevaa allasta. Esimerkiksi stoalaisen ajattelun traditioon kuuluvat näkökulman muuttamisen taidot saattavat ohjata hankalankin näköisen virtauksen ohi altaasta.
ja ilmassa
Vaikkei erityisesti pyytäisi, joskus tapahtuu asioita, jotka ilmestyvät kuin myrskypilvi ja kaatosade. Oman tunnekokemuksen hallinnoimisen taidot ovat käyttökelpoisia myös siinä hetkessä kun tunteiden tsunami jo rasittaa pään sisäisen patoaltaan kestävyyttä. Nämä taidot kuitenkin on hyvä kehittää toistojen kautta vielä kun aurinko paistaa.
KIRJAiLIJA ITSE
Olen Kouvolast. Syntyisin Kuusaalt ja nykyisin olen voikkaalain. Katson olevani luonteeltani pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti keskittymiskyvytön – olen tehnyt lukuisia pitkiä “uria”. Graafisia töitä olen tehnyt 25 vuotta. Urheilin 1993–2006 kansainvälisellä tasolla – mitaleita saavutin piirikunnalliselta tasolta Pohjoismaiden mestaruuksiin ja aina joukkue EM-hopeaan asti. Urheilun kanssa olen tekemisissä edelleen, oman kilpaurani jättämät arvoitukset johtivat suuntautumiseen urheilun psyykkiseen puoleen. Olenkin toiminut urheilupsykologian parissa jo vuosikymmenen. Pyöräily on ollut minulle tärkeä kesälaji koko aikuisikäni. Omakuvani on kesältä 2022 pitkän lenkin jälkeen.
Kävely, pyöräily ja käsityöt ovat loistavaa aikaa lukea, eli kuunnella äänikirjoja. Oman kehon voimin tuotettu liike on tekijä, jonka hyödylliset vaikutukset ovat meille ihmisille oleellisia aina mitokondrioiden toiminnan tehostumisesta hermoston säätelyyn. Merkittävään osaan lähdeteoksistani olenkin tutustunut ensin kyseisen kirjailijan tai tutkijan saatavilla olevien luentojen kautta ja sittemmin äänikirjojen, kirjojen ja artikkeleiden välityksellä.
Kouluttauduin aikanaan myös koulutetuksi hierojaksi ja akupunktuuriin. Olen luennoinut ja kouluttanut sangen paljon. Hoitotyötä tein liki 20 vuotta, aina vuoteen 2018 asti, jolloin huomasin ettei yliopistossa ollut yläikärajaa. Avoimen yliopiston psykologian- ja sosiaalipsykologian opintoni kasvoivat tutkinto-opinnoiksi. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineenani sosiaalipsykologia, valmistuin Itä-Suomen yliopistosta vuoden 2022 keväällä, 45-vuotiaana. Pro gradu -työssäni tarkastelin deindividuaatio-ilmiötä mahdollisesti laadukasta suoritustilaa tuottavana tekijänä joukkueurheilussa.
Monialainen suuntautuneisuuteni johti siihen, että olen toiminut yhteistyössä yhdysvaltalaisen The Institute for Venture Science -instituutin kanssa. He pyrkivät tunnistamaan uusia merkittäviä tieteellisiä oivalluksia.
Puusepäntöitä harrastan innokkaasti, koska usein hyvänkin ajatusprosessin/tietotyön tulos on se, ettei mitään konkreettista jää jäljelle. Puusta tehty esine tai kaluste on todellisuutta, jota voi koskettaa ja se jää olemaan. Tämä tekee kenen tahansa hermostolle hyvää. Dosentti Marjut Wallenius on tuonut tätä puuympäristön ja puun koskettamisen näkökulmaa esille. Tämän päivän maailmassa usein annetaan työlle paljon eforttia, mutta on vaikea selittää työpäivän jälkeen, että miksi se efortti oikein muuntui. Käsitöiden “alkemia” muuttaa efortin konkretiaksi, tietotyö saattaa jättää tunteen siitä, että samainen “alkemia” kadotti efortin savuksi pilveen.
Orientaationi on – lähinnä kai sattuman kautta ja tämän pitkäjänteisen keskittymiskyvyttömyyteni johdosta – generalistinen, monialainen tai monitieteinen. Olen kiinnostunut järjestelmien toiminnasta, siitä miten jokin systeemi toimii. Ihminen, terveys, psyyke, yhteiskunta ja ihmiskunta muodostavat laajan systeemin, jonka logiikkaa olen halunnut oppia jäsentämään. Teokseni Tunteiden valjastamisen taito on ensimmäinen yritykseni kirjata sanoiksi se, miltä tämä systeemi näyttää minun päästäni käsin katsottuna.
älä osta artistin ******
Kuvan sohvalla istuu kolme tässä kirjassa esiintyvää hahmoa katsomassa artistin uloste -mainosta tv:stä. Paikalla ovat mielen sisällä asuva rauhaton apina, moraalisten tunteiden polkuja tallaava elefantti ja stoalainen heppu – kutsuttakoon häntä vaikka nimellä Marcus. Marcus ja tämä kirja selittävät molemmat, että miksi joku kuuluisa, mutta täysin käyttökelvoton esine voi yleensä omata kohtuutonta arvoa ja miten perspektiivin otto ulkoisiin asioihin kohdistuviin tarpeisiin voi vähentää meidän halujamme.